| PDFETUSIVU>KARTANON HISTORIAA | English |
Kartanon historiaa
kuva: Atro Opas Photography
Alastalon kartano
Kartanon klassinen, korkean satulakaton peittämä päärakennus sijaitsee asuinpihan eteläreunassa. Se on rakennettu vuonna 1928 rakennusmestari J. Toivosen piirustusten mukaan. Talon julkisivua koristaa korkeampi ja takasivua matalampi ristipääty. Rakennuksessa on alakerrassa 8 huonetta ja yläkerrassa 6 huonetta, joiden sisustuksessa on säilynyt joitain huonekaluja vanhemmilta kausilta. Ruokasalissa on kustavilaiskaluston lisäksi talonpoikaistekoinen barokkikaappi. Salin seinällä oleva maalaus esittää kartanon edellistä päärakennusta, joka on ollut talonpoikaistyyppinen, matalan satulakaton peittämä, punaiseksi maalattu rakennus, jonka edessä on kaunis kuisti. Pihassa on entinen pakarirakennus ja klassistinen aittarakennus.
kuva: Atro Opas Photography
Alastalon kartanon vaiheita
Alastalon tilan historiaa voi seurata taaksepäin aina vuoteen 1539, jolloin sen omistajaksi mainitaan Mikko Laurinpoika. Vuosien varrella isäntinä on ovat olleet mm: kruununvouti Abraham Gladhe vuosina 1664-1669 ja hänen perillisensä vuoteen 1675, Hauhon rovasti Kristoffer Herkepaeus vuosina 1676 -1690 ja tämän perilliset vuoteen 1753. Herkepaeuksen vävy luutnantti Georg Johan Schildt hallitsi tilaa vuosina 1754 – 1787. Nykyiselle Alastalon suvulle tila siirtyi vuonna 1879, jolloin Kalle Kristian Alastalo osti kartanon. Kalle Kristian ja hänen vaimonsa Karoliina hallitsivat kartanoa vuoteen 1911 saakka, minkä jälkeen kartano siirtyi Onni Johannes Alastalolle ja hänen vaimolleen Sigridille (o.s. Penttilä). Vuodesta 1969 lähtien kartanon omisti Arvo Johannes Alastalo ja hänen vaimonsa Onnia Irene (os. Kortemäki). Nykyisin tila kuuluu Arvo Alastalon perikunnalle.